Tekijä: janilukkarinen

Kansalaisenergia-areenan tuloksia on viimeisten viikkojen aikana saatettu julkaistavaan muotoon viimeisten työpajojen keskustelujen pohjalta. Nyt on oikea hetki tehdä viimeiset kommentit tiedostoluonnoksiin drivessä.

Toimenpidesuositusten pohjalta tehdään policy brief, joka julkaistaan toteuttaneiden hankkeiden nimissä. Kyseessä on tiivis ilmaisu, johon on nostettu vain ydinkohtia siitä, miten taloyhtiöiden energiantuottajaroolia ja poliittista painoarvoa voidaan edistää poliittisilla toimenpiteillä. Tämän julkistaminen tehdään mahdollisimman pian kesäkuussa.

Lisäksi työskentelyn tarkemmat tulokset julkaistaan SYKEn raporttina, joka pitää sisällään tarkemmat murrospolkujen kuvaukset, täsmällisemmän arvion kansalaisenergian etenemisestä Suomessa sekä listaukset kaikista tunnistetuista toimenpiteistä toimijakohtaisesti. Tämän raportin julkistaminen menee luultavasti elo-syyskuulle.

Lisäksi tuloksien pohjalta tuotetaan erillistä tietopakettia kuntavaalien pohjaksi, jotta kunnille kohdistettavat ehdotukset saataisiin mahdollisimman laajalle.

Kiitokset osallistumisesta!

Hei!

Tämän päivän työpajassa toteutetaan toimenpidesuositusten priorisointi. Mikäli et pääse paikalle, on mahdollista tarjota näkökulma keskeisistä painopisteistä myös ennakkoon tai jälkeen päin oheisen lomakkeen avulla:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdkH9zzkWJiJyEbJLUWLQD-xx_sGFNYSfi9luhQNsmcx5Q1-w/viewform?usp=sf_link

Kiitos aktiivisista ja hyvistä keskusteluista virtuaalityöpajoissa. Niistä saatiin todella hyvät syötteet polkujen viimeistelyyn, mutta myös aihioita toimenpidesuositusten muotoilulle. Olemme koostaneet ja luokitelleet työpajan lopussa esitettyjä ajatuksia. Nämä toimivat pohjana 5.5. työpajan keskusteluille ja niitä voi kommentoida myös ennakkoon alla kommenttikentässä (onko jotain olennaista jäänyt pois? Onko jokin kohta ymmärretty aivan väärin?).

Neuvonta, tieto ja osaaminen

• Luotettavan koordinoidun tiedonjaon, tuen ja neuvonnan kehittäminen taloyhtiöille
  • esim. yhden luukun malli (mm. ministeriöt, Motiva, kunnat)
• Taloyhtiöiden hankinta- ja päätöksenteko-osaamisen parantaminen
  • mm. energialuotsit, vertaistuki, kortteliklubit
• Kaupunkien rakennusmääräysten ja neuvonnan kehittäminen ja harmonisointi

Kansalaisenergian strategia

• Kansalaisenergiastrategiatyön käynnistäminen ja rahoitusksen löytäminen strategiatyölle (vuoteen 2035 saakka)
  • toimenpiteiden priorisointi ja ydintoimijoiden sitouttaminen
  • mm. Motiva, yhdistykset, ET, kunnat ministeriöt

Koordinaatio ja yhteistyö

• Julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyö ja toimien organisointi
• Alueellisen yhteistyön kehittäminen esimerkiksi toimintamalleja ja käytäntöjä kehittämällä
• Kuntien energialuotsitoiminnan sekä taloyhtiöklubitoiminnan laajentaminen Helsingistä ympäristökuntiin ja koko Suomeen
  • skaalausta tarvitaan. Rahoitus toiminnalle esimerkiksi ilmastorahastosta

Rahoituksen jalkauttaminen ja uudet rahoitusmallit

• Taloudellisen tuen ja rahoitusvaihtoehtojen tarjoaminen
  • rahoitus, lainoitus, takaukset suora tuki; pankit, valtio, kunnat
• Rahoitusmallien kehittäminen
  • mm. investointirahoituksen etupainotteisuus hyvän suunnittelun varmistamiseksi

Liiketoimintamallien tuki

• Palvelu- ja liiketoimintamallien kehittäminen
  • mm. taloyhtiöiden hankekonsultit
• Isännöinnin toimintamallien kehitys
  • mm. energiakysymykset paremmin huomioivat sopimusmallit; Isännöintiliitto

Muut huomiot (mm. tekninen tuki ja sääntelyn esteet)

• Rakennusten “älyvalmiuden” lisääminen sekä uusissa rakennuksissa että nykyisessä rakennuskannassa
  • mm. lainsäädännössä olevien esteiden poistaminen
• Kaukolämpöverkkojen avaaminen
• Hyvityslaskennan käyttöönotto ja jalkauttaminen taloyhtiökannassa
• Kansalaisenergiaan liittyvien verotuksellisten kysymysten tarkastelu tiheällä kammalla

Keskusteluissa nousi myös kolme eri tavoin pohdintaan vaikuttavaa yleishuomiota. Ensinnäkin monet toimista ovat hajallaan kentällä eivätkä taivu “hopealuotiratkaisuiksi”, vaan vaativat useiden toimien samanaikaista hallintaa. Toiseksi polkujen eteneminen riippuu vahvasti vastuuministeriöille varatuista resursseista. Mikäli budjettirahaa on paljon, voidaan nojata tukiin, mutta todennäköisempää on tiedollisen ohjauksen merkitys politiikkatoimena. Kolmanneksi koronaepidemia on huomioitava tulosten muotoilussa, koska kyse on myös korjausrakentamisen ohjauksesta taloudellisen shokin jälkeen.

Hinku-kuntien työhön liittyvä hiilineutraalin kaukolämmön tuotantoa koskeva lisämuistio on lisätty toisen työpajan kansioon. Muistiossa on avattu tilannekuvaa ja haasteita vihertyvän kaukolämmön dynamiikoista, joihin tartutaan polkutyöskentelyssä taloyhtiöiden osalta.

Murrospolkutyön taustamuistio löytyy nyt Taustamateriaalit -välilehdeltä. Samalle sivustolle ladataan työskentelyn päävaiheet kuvaava peliohje sekä videot, joilla konkretisoidaan polkutyöskentelyä.

Pienryhmätyössä tunnistettiin kaikkiaan 59 haastetta taloyhtiöiden energiaroolin edistymiselle. Keskeiset haasteet liittyvät tiedon saatavuuteen, taloyhtiöpäätöksentekoon ja epäselviin viranomaiskäytäntöihin. Alla olemme luokitelleet haasteet samoihin seitsemään pääkategoriaan ajureiden kanssa, mutta asenteet on korvattu taloyhtiöiden päätöksenteolla.

1. Taloudellinen kannattavuus

Taloyhtiöiden investointeja energiantuotantoon ei pidetä nykytilanteessa itsestään selvästi kannattavina:

• Rahoituksen saanti on epävarmaa ja rahoitusmallit ovat puutteellisia
• Tuotetun energian jakaminen lähiyhteisössä ei ole kannattavaa

2. Politiikka

Poliittiset ratkaisut eivät usein tue taloyhtiöiden energiantuotantoa

• Puuttuu tukia ja kannustimia energiainvestoinneille
• Politiikka näyttäytyy lyhytjänteisenä ja tempoilevana (sekä valtion että kuntien/kaupunkien tasolla)
• Järjestelmän tasolla tavoiteltavat päästövähennykset saattavat kyseenalaistaa energian pientuotantoon panostamisen. Varsinkin energiayhtiöiden nähdään tukevan keskitettyjä ratkaisuja

3. Hallinnolliset käytännöt

Suurimmat haasteet aiheutuvat kuntien viranomaiskäytännöistä:

• Viranomais- ja lupakäytännöt ovat epäselviä, epäyhtenäisiä ja raskaita, jotta hankintoihin lähdettäisiin
• Kaavoitus ja rakennusvalvonta tuottavat myös esteitä taloyhtiöiden energiantuotannolle

4. Tieto

Tieto on keskeinen haaste, koska se kietoutuu kaikkiin muihin haasteisiin

• Tietoa ja ohjeita esimerkiksi hankintoihin ja luvitukseen liittyen on heikosti saatavilla
• Asukkaiden, taloyhtiöhallitusten ja isännöinnin tietämys ja kiinnostus energiakysymyksiin usein heikkoa
• Tieto hankkeiden taloudellisista hyödyistä ja riskeistä suodattamatonta

5. Taloyhtiön päätöksenteko

Taloyhtiöiden päätöksentekoon liittyy runsaasti tekijöitä, jotka hidastavat energiainvestointeja vaikka ovat tärkeä osa demokratiaa

• Erilaisten intressien yhteensovittaminen (esim. vanhojen asukkaiden houkuttelu investoimaan, sijoittajien haluttomuus käyttää rahaa)
• Hankintakäytännöt (esim. yhteishankinnat) ovat kehittymättömiä ja
• Päätöksenteossa korostuvat pelot ja epävarmuus

6. Tekniikka

Tekniikkaan liittyvät kysymykset eivät korostu haasteissa ja liittyvät pikemmin palvelukokonaisuuksiin, paketointiin ja hybridiratkaisuihin

• Hybridijärjestelmät ovat kehittymättömiä
• Tekniikan toimivuudesta ei ole täyttä varmuutta
• Kysyntäjoustokapasiteetti ei suosi kuluttajaa
• Energian varastoinnin kysymyksiä ei ole ratkaistu
• Rakenteelliset haasteet: pientuotannon sivuuttaminen suunnitteluvaiheessa, katon suuntaaminen, tonttien koko, jne.

7. Palveluntarjonta

Palveluntarjontaa pidetään laajasti kehittymättömänä, mikä liittyy yhtäältä taloyhtiöiden vaikeana näyttäytyvään markkinaan ja toisaalta tekniikoiden paketointiin

• Asiantuntemusta ja kokemustietoa investointien toteutuksesta ei ole paljoa tarjolla taloyhtiöille
• Pakettiratkaisujen tarjoajia on liian vähän ja markkinoilta puuttuvat eri rakennustyypeille kohdennetut paketit
• Markkinoilla on epäluotettavia yrityksiä ja väärää informaatiota
• Kiinteistörajat ylittäviä palveluita tarvittaisiin varsinkin kohteisiin, joissa ei ole mahdollisuuksia investoida kiinteistön sisällä

Ryhmien priorisoimat haasteet:

 

RYHMÄ A

Ymmärrettävän ja käyttäjälähtöisen tiedon puute taloyhtiöille

Puuttuu asiantuntijoita ja tukea taloyhtiöiden päätöksentekoon

Isännöitsijöiden ammattitaidon puute ja toimintatavat, jotka eivät edistä energiainvestointeja

Palvelujen kehittymättömyys

Osa asoy omistajista ei ole halukkaita tekemään investointeja: päätöksenteko haastavaa

RYHMÄ B

Taloyhtiöiden energian pientuotannon hankintaprosessi on epäselvä ja sisältää riskejä

Valtion ja kuntien tuki muutokselle ei ole pitkäjänteistä, ennustettavaa tai selkeää

Investointi ei ole kannattava: rakennuttajan tai taloyhtiön kannalta (esim. sähkön hyödyntäminen)

Sähkö- ja lämpösektoreiden erilaisuus

Energian kiinteiden maksujen suuruus ja kiinteys

RYHMÄ C

Tiedon ja osaamisen puute taloyhtiöissä (esim. elinkaariajattelu, riskit, rahoitusmahdollisuudet)

Taloyhtiöiden päätöksentekojärjestelmä ja taloyhtiöiden yhteistyön puute

Viranomais- ja lupakäytäntöjen sekavuus (vaihtelee kunnittain)

Palvelut eivät ole kehittyneet (esim. energia palveluna, kohdistetut paketit erilaisille rakennustyypeille)

Taloudellista kannattavuutta ei ole riittävästi

 

Ryhmätyön yhteydessä esitettiin kaikkiaan 55 kansalaisenergiaa edistävää tekijää. Ryhmittelyn jälkeen ajurit on jaettu seitsemään pääkategoriaan.

1. Taloudellinen kannattavuus

Taloudellinen kannattavuus vaikuttaa ainakin kahdella eri tasolla:

• Hintojen alenemisen myötä energiainvestointien ja energiatehokkuustoimenpiteiden kustannukset alkavat olla hyvin kannattavalla tasolla suhteessa saataviin hyötyihin. Energiainvestoinnit johtavat kiinteistöjen arvonnousuun, mikä lisää houkuttelevuutta.
• Kaukolämmön hintakehitys, sähkötariffien tehoperusteinen hinnoittelu ja lämmön dynaaminen hinnoittelu parantavat järjestelmätasolla investointien kannattavuutta.

2. Poliittiset mahdollisuudet

Politiikassa on useita kansalaisenergian edistymistä tukevia prosesseja:

• EU:n direktiivien luomat vaatimukset kansalaisenergian aseman parantamiselle
• Hallitusohjelman kirjaukset hiilineutraaliustavoitteista
• Uuden energia-avustusjärjestelmän luominen

3. Hallinnon käytäntöjen muutos

Myös hallinnollisissa käytännöissä on paljon edellytyksiä kansalaisenergian edistämiseksi:

• Useilla paikkakunnilla on kehitetty kevennettyä rakennusvalvontaa ja helpotettu luvitusta. Selkeät lupaprosessit ja yhden luukun mallit ovat tärkeä keino kansalaisenergian edistämisessä.
• Taloyhtiöiden hajautettu päätöksentekomalli luo edellytyksiä myös energiantuotannon lisäämiselle

4. Parempi tieto energiakysymyksistä

Edelläkävijät ovat tarjonneet hyviä esimerkkejä, joiden avulla tieto energiaratkaisuista on levinnyt ja kehittynyt:

• Tietoa ja neuvontaa on tarjolla useissa eri lähteissä
• Keskitettyjä järjestelmiä ei pidetä itsestään selvinä ja myös vaihtoehtoja tunnetaan

5. Myönteiset asenteet

Asenne ilmapiiri on varsinkin ilmastohuolen myötä oikea energiatoimien edistämiselle

• Päästöjä halutaan vähentää ja osallistua omaan tuotantoon
• Riippumattomuus ja omavaraisuus ovat osalle kansalaisista tärkeitä arvoja

6. Teknologiakehitys

Taloyhtiöihin sovitettavaa teknologiaa on runsaasti tarjolla ja kehitteillä on ratkaisuja, jotka entisestään parantavat hajautetun energiantuotannon edellytyksiä:

• Lämmön ja sähkön varastoinnin ratkaisut (esim. maaperään ja kallioon) kehittyvät ja yleistyvät

7. Palveluntarjonta

Teknologiakehitys on mahdollistanut palvelutoiminnan kehittymisen ja paremman käyttäjälähtöisyyden viime vuosina:

• Tarjolla on entistä enemmän palvelupaketteja taloyhtiöille
• Rahoitusmallit kehittyvät mikä pienentää taloyhtiöiden oman rahoituksen tarvetta investointeihin

 

Ryhmien priorisoimat ajurit:

RYHMÄ A

Puhtaan energian taloudellinen kannattavuus parantunut kilpailukykyiseksi suhteessa kaukolämmön ja sähkön ostohintoihin (+tuki)

palvelutarjonnan lisääntyminen: kokonaispaketteja alkaa olla saatavilla

ilmastohuoli ja myönteinen ilmapiiri

aktiiviset yksittäiset henkilöt taloyhtiöissä sekä vertaistuen olemassaolo: hyvät esimerkit

RYHMÄ B

Taloudellinen kannattavuus (erit. taloyhtiöt) – verot, tuet, kiinteistön arvo, teknologian hinta, energian hinta & siirtohinta, laskentamallit

Teknologia on kunnossa – markkinat kunnossa, pilotit ja kokeilut

Palvelutarjonta/palveluliiketoiminta – pakettiratkaisut, hajautetut tuotantoratkaisut

Kevennetty ja yhdenmukainen lupakäytäntö – kuntien rakennuslupamääräysten yhdistäminen

Informaatio, viestintä, neuvonta – energiantuotanto ja ilmastotietoisuus

RYHMÄ C

Lisääntynyt tieto mahdollisuuksista ja hyödyistä sekä kustannuksista eri aikajänteillä

Hinnoittelu ja taloudellinen kannattavuus

Lisääntyvä tietoisuus ja asukkaiden osaaminen taloyhtiöissä –> uskallus tehdä päätöksiä

Poliittinen tahtotila on (EU, Suomi, kunnat)

Uudet teknologiat ja niitä tarjoavat yritykset

Ensimmäisessä työpajassa käytiin hyvä keskustelu muutostavoitteen asettamisesta ja sen mielekkäästä akselista. Keskustelussa nostettiin kaksi tärkeää näkökulmaa tavoitteen tulkitsemiseen:

1. Päästövähennys- ja hiilineutraalisuustavoite on ensisijainen kaikkiin määrällisiin energiantuotantotavoitteisiin nähden.
2.  Olennaista on saada toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennusten energiantuotannon lisäämiseksi vakavissaan käyntiin, jonka vuoksi vähintään puolessa Suomen nykyisestä taloyhtiökannasta toteutetaan toimenpiteitä 2035 mennessä.

Taloyhtiöiden yhteenlasketuksi energiantuotantotavoitteeksi äänestettiin hieman yli 4 TWh/ vuodessa  vuonna 2035, jota ehdotamme määrälliseksi lähtökohdaksi muutospolkujen muodostamiseen.

Alla voi kommentoida tätä yhteenvetoa sekä esittää vaihtoehtoisia näkökulmia muutostavoitteeseen liittyen.